Graduointi
WARNING
Tällä sivulla vanhat vuosina 1998 - 2007 voimassa olleet graduointivaatimukset.
Aikidoon kuuluu olennaisesti vyöarvojärjestelmä. Vyökoejärjestelmän tarkoitus on tarjota harjoittelijalle ohjenuora aikidon harjoitteluun, joka antaa mahdollisuuden välitavoitteisiin aikidon pitkällä polulla.
Näille sivuille on koottua tietoa, joka koskee niin aikuisten kuin junioreiden vyökokeita, tilaisuuksien yleisöä kuin vyökokeita vastaanottaviakin. Valtaosa sivujen sisällöstä on saatavissa erillisenä liiton julkaisemana oppaana.
Aikidoliiton nykyiset vyökoevaatimukset ovat astuneet voimaan 1. tammikuuta 1998.
1. Määrittely
1.1 Aikido juniorikyu-arvot
Juniorikyu-arvot on tarkoitettu alle 13 -vuotiaille aikidoharjoittelijoille. (13-15 -vuotiaat voivat suorittaa juniorikyuarvoja, mikäli seurassa niin päätetään).
Seurat voivat halutessaan vaatia graduointiin osallistujalta tarvitsemiaan asiapapereita ja periä vyökoemaksua. Liitolla on tarjolla kyupassia, jota seurat voivat halutessaan käyttää. Täysistä kyu -arvoista myönnetään Aikidoliiton diplomi (vihreä).
Juniorikyu-arvot tulee rekisteröidä seuroissa.
Tunnusmerkkinä suoritetusta vyöarvosta käytetään vyön molempiin päihin kiinnitettäviä värillisiä natsoja.
1.2 Aikidon kyu-arvot
Kyu-arvot on tarkoitettu 13 -vuotta täyttäneille aikidoharjoittelijoille.
Vuosittain Aikidoliitto vahvistaa perittävän vyökoemaksun. Osallistuttaessa graduointiin tulee osallistujan täyttää ilmoittautumislomake graduoinnin pitäjän ilmoittamaan määräaikaan mennessä. Kaikilla kyu-arvoilla tulee olla aikidopassi osallistuttaessa vyökokeeseen. Myönnetyistä kyu-arvoista annetaan Aikidoliiton diplomi (valkoinen).
Kyu-arvot rekisteröidään liitossa graduointikaavakkeiden ja maksun saavuttua liittoon.
Vyöarvoilla 6. - 4. kyu tunnusmerkkinä on valkoinen vyö. 3. - 1.kyun suorittaneet saavat käyttää ruskeaa vyötä ja hakamaa.
1.3 Aikidon dan-arvot
Dan -arvoa suoritettaessa henkilön tulee olla 16 vuotta täyttänyt.
Dan -graduointiin ilmoittaudutaan liiton asettamaan määräaikaan mennessä käyttämällä voimassa olevaa ilmoittautumislomaketta. Myönnetystä dan -arvosta Aikikai Foundation, Aikido World Headquarters myöntää diplomin sekä 1. danista lähtien Yudansha passin.
Dan -arvot rekisteröidään liitossa.
Dan -arvo on voimassa siitä päivästä lukien kun se on rekisteröity Hombudojolla.
Dan -arvoilla tunnusmerkkinä on musta vyö ja hakama.
2. Vyökoetilaisuus
Vyökokeeseen voi osallistua vain Suomen Aikidoliitto ry:n jäsenseurojen jäsenet. Muualta kuin Suomesta tulevan pitää saada omalta liitoltaan tai maansa pääopettajalta kirjallinen lupa osallistumiseen. Vastaavasti mikäli suomalainen liiton jäsen haluaa su orittaa vyökokeen ulkomailla, tulee hänellä olla Suomen Aikidoliitto ry:n lupa.
Vyökoetilaisuuteen on syytä tulla hyvissä ajoin. Alkuverryttely on suoritettava itse ennen varsinaisen vyökokeen alkua. Tilaisuudesta ei saa myöhästyä. Jos tulee myöhässä, koe siirtyy automaattisesti seuraavaan kertaan. Koetilaisuus on muodollinen, joten vyökokeen aikana on oltava hiljaa ja istuttava joko seiza- tai risti-istunnassa.
2.1 Uke
Uken valinnassa on otettava huomioon, että uke ei saa olla: -oma opettaja -oman seuran pääopettaja -yli yhtä suorittajan vyöarvoa korkeampi Dan-graduoinneissa kokelas saa valita uket.
2.2 Dojo reiho
Tilaisuus alkaa tavanomaisilla alkukumarruksilla, jonka aikana kaikki koetta suorittavat istuvat vastapäätä shomenia ja kokeen valvoja heidän edessään. Jos kokeen suorittajalla on uke, joka ei itse suorita koetta, niin hän istuu sivuseinän puolella.
Kun alkukumarrukset on suoritettu, siirtyy kokeenvalvoja shomenista katsoen vasempaan nurkkaukseen ja kutsuu nimeltä mainiten ne henkilöt eteen, joiden vuoro on suorittaa koe. Vyökokeen suorittaja istuu aina shomenista katsoen vasemmalla. Jos on vain y ksi pari, he asettuvat symmetrisesti shomenin edustalle, suorittavat ensin yhdessä shomen rein ja kumartavat sitten toisilleen ja jäävät odottamaan mitä valvoja ilmoittaa.
Aluksi naget ja uket ovat kahdessa rivissä vastakkain ja kaikki suorittavat shomen rein yhtäaikaa ja kumartavat sitten parilleen. Jos on useampi pari yhtäaikaa suorittamassa tekniikoita, on heidän asettauduttava kukin parinsa kanssa tatamille siten, et tä valvojalla on esteetön näkymä heidän suoritusalueelleen.
Jos kokeen suorittajalla on kaksi tai useampi uke, niin he asettuvat siten, että kokeen suorittaja on kuten edellä ja uket vierekkäin häntä vastapäätä. Kumarrukset tapahtuvat vastaavasti kuin yhden uken kanssa. Tekniikoiden suorituksen aikana se tai ne uket, joita ei sillä hetkellä tarvita istuvat shomenin toisella puolella valvojaa vastapäätä.
Vyökokeessa tarvittavat jo, bokken ja tanto otetaan kumarruksiin mukaan nagen sekä uken oikealle puolelle.
Kun tekniikat on suoritettu, palataan samoille paikoille kuin alussa ja kumarretaan parille tai pareille sekä kumarretaan yhdessä shomen rei. Kun kaikki ovat tehneet vuorollaan tekniikat, kokeen valvoja palaa shomenin edustalle ja suoritetaan yhdessä l oppukumarrukset. Kokeen jälkeen valvoja ilmoittaa myönnetyt vyöarvot.
2.3 Yleisö
Vyökoetilaisuutta seuraavan yleisön tulee saapua tilaisuuteen hyvissä ajoin ennen kokeen alkua. Kokeen aikana yleisön tulee istua hiljaa paikallaan, eikä kokeen suorituspaikalta saa poistua kesken koetta. Kuvaaminen kokeen aikana on kiell ettyä. Matkapuhelimet on suljettava tilaisuuden ajaksi.
2.4 Poikkeukset
Vyökokeen säännöistä voidaan poiketa valvojan luvalla, jos erityiset syyt niin vaativat.
3. Vyöarvojen tasot
3.1 Juniorikyu-arvojen tasot
Lukkotekniikoista suositellaan loppulukot jätettäviksi pois.
8.-7.kyu
Asennon, tekniikan muodon ja ukemin osaaminen ovat tärkeitä. Tekniikan muodon tulee olla rauhallinen ja pehmeä sekä suoritustapa katamainen. On osattava dojo-reiho (kumarrukset: minne, miten, milloin ja miksi).
6.-5.kyu
Asennon, tekniikan muodon ja ukemin osaaminen ovat tärkeitä. Tekniikat tehdään perus-tekniikalla. Taisabakin soveltaminen käytäntöön.
4.kyu
Tekniikat tehdään perustekniikalla. Asento ja tekniikan suorittaminen oikealla tavalla ovat tärkeitä. Seuraavien asioiden oppiminen alkaa: ma-ai, ajoitus, kontrolli ja lyöntiukemi.
3.2 Kyu-arvojen tasot
Nimeltä pyydettävät tekniikat suoritetaan aina perustekniikalla (kihonwaza). Vapaatekniikoissa (jiyuwaza) saa tehdä sovellutuksia (oyowaza) ja perustekniikan variaatioita (henkawaza). Vapaatekniikoissa (jiyuwaza) ei tehdä loppulukkoja
6.kyu, peruskurssitaso
Asennon, tekniikan muodon ja ukemin osaaminen ovat tärkeitä. Tekniikan muodon tulee olla rauhallinen sekä suoritustapa katamainen. On osattava dojo-reiho (kumarrukset: minne, miten, milloin ja miksi).
5.kyu, jatkokurssitaso
Kuten 6.kyu. Tekniikat tehdään perustekniikalla. Taisabakin soveltaminen käytäntöön. (Nikyo ura tehdään rannelukkona).
4.kyu
Tekniikat tehdään perustekniikalla. Asento ja tekniikan suorittaminen oikealla tavalla ovat tärkeitä. Seuraavien asioiden oppiminen alkaa: ma-ai, ajoitus, kontrolli ja lyöntiukemi. (Nikyo ura tehdään olkapäälukkona).
3.kyu, ns. vanhempi harjoittelija
Lyöntiukemi on hallittava. Liikkeen on oltava sujuvaa ja se on tehtävä teknisesti oikein. On ymmärrettävä perustekniikan (kihonwaza) ja sovelletun (oyowaza)tekniikan ero. Taisabakin käyttö on hallittava. Hyökkäyksen vastaanoton on oltava hyvä. 3.kyun suo rittanutta on voitava käyttää ukena kaikissa aikidon taijutsu tekniikoissa. Bokkenin perustietous on hallittava. Tekniikoissa pitäisi näkyä seuraavia asioita: liikkeen oikea voima / nopeus, rytmi, spirit, kokyu, zanshin, kiai ja henkinen asennoituminen la jiin. On osattava moitteeton dojo käytös.
2.kyu
Hallittava 3.kyun asiat paremmin. Jon ja Hanmihandachiwazan perustietous on hallittava. Suwariwaza pitää olla sujuvaa. Pitää osata hyödyntää uken liikettä. Uken hyökkäyksen vastaanotto sekä etäisyyden hallintaan (ma-ai), kiinnitetään huomiota. Kokelaan o n pystyttävä näyttämään tartuntaotteista tulevat tekniikat sekä paikaltaan että liikkeestä.
1.kyu
Ushirowaza pitää olla sujuvaa. Hanmihandachiwazan pitää olla sujuvaa. Liikkeiden tulee olla hyvin koordinoidut. Uke tulee hallita liikkeiden aikana. Bokken:n ja jo:n perustekniikat on hallittava. Hijikimeosae tehdään kainalolukkona. Erityisesti kiinnitet ään huomiota hyökkäyksen vastaanottoon. Tekniikan ja liikkumisen kokonaisuuden tulee pysyä tasapainossa.
3.3 Dan-arvojen tasot
1.dan
Ikäraja on 16v. Tulee hallita lajin perusteet, sekä perustekniikat eri hyökkäysmuodoista
Tulee osata kombinaatiotekniikkaa. Pitää näkyä seuraavien asioiden ymmärtämys: ma-ai:n käyttö, ajoitus ja liikkeiden koordinaatio. Tekniikat tulee olla "pehmeitä" ja on pystyttävä mukautumaan uken liikkeisiin ja liikkeen muutoksiin. Perusparitekniikat jo :lla ja bokken:lla on hallittava.
2.-4.dan
Pitää pystyä opettamaan. Pitää olla opetuskokemusta. Tekniikan pitää olla tasoltaan esimerkillinen. Pitää olla aktiivinen harjoittelija. Tekniikassa pitää näkyä seuraavien asioiden ymmärtämys: keskustan hallinta (seika tanden), ki no nagare, awase ja ma- ai:n käyttö, ajoitus ja kokyu.
Vaikeammat pariharjoitukset aseilla on osattava. On osattava neutralisoida aseella hyökkäävä vastustaja. On osattava puolustautua useita yhtäaikaisia hyökkääjiä vastaan. On osattava vastatekniikoita.
Jiyuwazan merkitys kasvaa dan-asteiden edetessä.
Jiywazan osuus korostuu 4. dan:in suorituksessa.
4. Juniorikyu-arvojen tekniikkavaatimukset
8.kyu, 3 keltaista natsaa
| I keltainen natsa 10 harjoituspäivää aloittamisesta | ||
| dojokäytös | ||
| aikitaiso | ||
| taisabaki | tenkan | |
| ukemi | mae, ushiro | |
| tachiwaza | ||
| aihanmi katatedori | ikkyo | omote |
| II keltainen natsa 10 harjoituspäivää I keltaisen natsan suorittamisesta | ||
| kamae | tandoku, sotai | |
| taisabaki | irimi-tenkan | |
| shihonage undo | omote, ura | |
| tachiwaza | ||
| gyakuhanmi katatedori | shihonage | omote, ura |
| III keltainen natsa 10 harjoituspäivää II keltaisen natsan suorittamisesta | ||
| --- | --- | --- |
| ikkyo-undo | mae | |
| shomen-uchi | paria kohti | |
| tachiwaza | ||
| aihanmi katatedori | iriminage | |
| gyakuhanmi katatedori | tenchinage | |
| shomen-uchi | iriminage |
7.kyu, kaksi oranssia natsaa
| I oranssi natsa 15 harjoituspäivää 8.kyun suorittamisesta | ||
| zengo-undo | ikkyo-undo, mae-ushiro | |
| shikko | mae,ushiro | |
| tachiwaza | ||
| aihanmi katatedori | nikyo | omote |
| kotegaeshi | ||
| II oranssi natsa 15 harjoituspäivää I oranssin natsan suorittamisesta | ||
| tachiwaza | ||
| gyakuhanmi katatedori | ikkyo | omote |
| kokyunage | ||
| suwariwaza | ||
| ryotedori | kokyuho | |
| 13-vuotias voi suorittaa 20:n harjoituspäivän ja 2 kk:n harjoittelun jälkeen aikuisten 5:n kyun |
6.kyu, kaksi vihreää natsaa
| ** I vihreä natsa 15 harjoituspäivää 7.kyun suorittamisesta** | ||
| taino-tenkan-ho | ||
| shikko | tenkan, irimi-tenkan | |
| tachiwaza | ||
| aihanmi katatedori | sankyo | omote |
| katadori | ikkyo | omote |
| II vihreä natsa 15 harjoituspäivää I vihreän natsan suorittamisesta | ||
| ukemi | tobikoshi ukemi | |
| tachiwaza | ||
| shomen-uchi | ikkyo | omote |
| gyakuhanmi katatedori | uchikaitennage | |
| suwariwaza | ||
| shomen-uchi | iriminage |
5.kyu, 2 sinistä natsaa
| I sininen natsa 20 harjoituspäivää 6.kyun suorittamisesta | ||
| shiho-undo | ||
| tachiwaza | ||
| katatedori | nikyo | omote |
| iriminage | ||
| katadori | nikyo | omote |
| II sininen natsa 20 harjoituspäivää I sinisen natsan suorittamisesta | ||
| tachiwaza | ||
| katatedori | kokyunage | 3 erilaista |
| shomen-uchi | nikyo | omote |
| kotegaeshi | ||
| suwariwaza | ||
| katadori | ikkyo | omote |
| 13 vuotias voi suorittaa 40:n harjoituspäivän ja 3 kk:n harjoittelun jälkeen aikuisten 4:n kyun. |
4.kyu, 2 ruskeaa natsaa
| I ruskea natsa 20 harjoituspäivää 5.kyun suorittamisesta | ||
| kotegaeshi ukemi | ||
| tachiwaza | ||
| katatedori | kokyu-ho | |
| kokyunage | 4 erilaista | |
| sankyo | omote | |
| shomen-uchi | sankyo | omote |
| II ruskea natsa 20 harjoituspäivää I ruskean natsan suorittamisesta | ||
| yokomen-uchi | paria kohti | |
| tachiwaza | ||
| katatedori | kotegaeshi | |
| katadori | sankyo | omote |
| iriminage | ||
| yokomen-uchi | shihonage | omote, ura |
| suwariwaza | ||
| shomen-uchi | ikkyo | omote |
| 13 vuotias voi suorittaa 80:n harjoituspäivän ja 5 kk:n harjoittelun jälkeen aikuisten 3:n kyun. |
5. Kyu-arvojen tekniikkavaatimukset
6.kyu
| 20 harjoituspäivää 2 kk harjoittelun aloittamisesta | ||
| dojokäytös | ||
| aikitaiso | ||
| kamae | tandoku, sotai | |
| taisabaki | tenkan, irimi-tenkan | |
| ukemi | mae, ushiro | |
| ikkyo-undo | mae | |
| taino-tenkan-ho | ||
| tachiwaza | ||
| aihanmi katatedori | ikkyo | omote, ura |
| iriminage | ||
| gyakuhanmi katatedori | shihonage | omote, ura |
| udekimenage | ||
| tenchinage | ||
| shomen-uchi | iriminage | |
| suwariwaza | ||
| ryotedori | kokyu-ho |
5.kyu
| 20 harjoituspäivää 2 kk 6.kyun suorittamisesta | ||
| zengo-undo | ikkyo-undo, mae-ushiro | |
| shikko | mae, ushiro, tenkan, irimi-tenkan | |
| ukemi | tobikoshi ukemi | |
| tachiwaza | ||
| aihanmi katatedori | nikyo | omote, ura |
| sankyo | omote, ura | |
| kotegaeshi | ||
| shihonage | omote, ura | |
| gyakuhanmi katatedori | ikkyo | omote, ura |
| katadori | ikkyo | omote, ura |
| shomen-uchi | ikkyo | omote, ura |
| suwariwaza | ||
| shomen-uchi | iriminage |
4.kyu
| 40 harjoituspäivää 3 kk 5.kyun suorittamisesta | ||
| shiho-undo | ||
| kotegaeshi ukemi | ||
| yokomen-uchi | paria kohti | |
| tachiwaza | ||
| katatedori | nikyo | omote, ura |
| sankyo | omote, ura | |
| yonkyo | omote, ura | |
| kotegaeshi | ||
| iriminage | ||
| kokyu-ho | ||
| kokyunage | 3 erilaista | |
| katadori | nikyo | omote, ura |
| iriminage | ||
| shomen-uchi | nikyo | omote, ura |
| sankyo | omote, ura | |
| kotegaeshi | ||
| uchikaiten sankyo | omote, ura | |
| yokomen-uchi | shihonage | omote, ura |
| suwariwaza | ||
| katadori | ikkyo | omote, ura |
| shomen-uchi | ikkyo | omote, ura |
3.kyu
| 80 harjoituspäivää 6 kk 4.kyun suorittamisesta | ||
| shihonage ukemi | ||
| tachiwaza | ||
| aihanmi katatedori | koshinage | |
| katatedori | koshinage | |
| uchikaitennage | ||
| sotokaitennage | ||
| sotokaitenosae | ||
| ryotedori | ikkyo | omote, ura |
| nikyo | omote, ura | |
| sankyo | omote, ura | |
| iriminage | ||
| shihonage | omote, ura | |
| kotegaeshi | ||
| tenchinage | ||
| kokyunage | 5 erilaista | |
| kokyu-ho | ||
| yokomen-uchi | ikkyo | omote, ura |
| nikyo | omote, ura | |
| sankyo | omote, ura | |
| yonkyo | omote, ura | |
| iriminage | ||
| kotegaeshi | ||
| shomen-uchi | shihonage | omote |
| sotokaitennage | ||
| suwariwaza | ||
| katadori | nikyo | omote, ura |
| sankyo | omote, ura | |
| shomen-uchi | nikyo | omote, ura |
| sankyo | omote, ura | |
| yonkyo | omote, ura | |
| yokomen-uchi | ikkyo | omote, ura |
| nikyo | omote, ura | |
| sankyo | omote, ura |
2.kyu
| 100 harjoituspäivää 8 kk 3.kyun suorittamisesta | ||
| tsuki | chudan, jodan, jun-tsuki, gyaku-tsuki | |
| maegeri | chudan | |
| tachiwaza | ||
| katateryotedori | ikkyo | omote, ura |
| nikyo | omote, ura | |
| sankyo | omote, ura | |
| iriminage | ||
| kotegaeshi | ||
| kokyunage | ||
| jujigarami | ||
| kokyu-ho | ||
| ryokatadori | ikkyo | omote, ura |
| kokyunage | ||
| kokyu-ho | ||
| shomen-uchi | gokyo | omote, ura |
| yokomen-uchi | gokyo | omote, ura |
| ushirowaza | ||
| ryotedori | ikkyo | omote, ura |
| nikyo | omote, ura | |
| sankyo | omote, ura | |
| iriminage | ||
| shihonage | omote, ura | |
| kotegaeshi | ||
| kokyunage | ||
| jujigarami | ||
| kokyuho | ||
| koshinage | ||
| hanmihandachiwaza | ||
| katatedori | shihonage | omote, ura |
| ikkyo | omote, ura | |
| kaitennage | omote, ura | |
| suwariwaza | ||
| shomenuchi | kotegaeshi | |
| sotokaitennage | ||
| yokomen-uchi | yonkyo | omote, ura |
| gokyo | omote, ura | |
| kotegaeshi | ||
| jiywaza | ||
| aihanmikatatedori | ||
| katatedori |
1.kyu
| *160 harjoituspäivää 10 kk 2.kyun suorittamisesta | ||
| tachiwaza | ||
| katadori-menuchi | ikkyo | omote, ura |
| nikyo | omote, ura | |
| sankyo | omote, ura | |
| iriminage | ||
| shihonage | omote | |
| kotegaeshi | ||
| koshinage | 2 erilaista | |
| chudan-tsuki | ikkyo | omote, ura |
| iriminage | ||
| kotegaeshi | ||
| sotokaitennage | ||
| udekimenage | ||
| hijikimeosae | ||
| uchikaiten sankyo | ||
| jodan-tsuki | ikkyo | omote, ura |
| shihonage | omote | |
| uchikaiten-sankyo | ||
| maegeri | iriminage | |
| kokyu-ho | ||
| ushirowaza | ||
| ryokatadori | ikkyo | omote |
| kokyunage | ||
| kokyu-ho | ||
| aikiotoshi | ||
| eridori | ikkyo | |
| katatedori-kubishime | sankyo | |
| koshinage | ||
| kokyonage | ||
| hanmihandachiwaza | ||
| katatedori | sankyo | omote, ura |
| iriminage | ||
| kotegaeshi | ||
| ryotedori | shihonage | omote, ura |
| kokyunage | ||
| shomen-uchi | iriminage | |
| jiyuwaza | ||
| shomen-uchi | ||
| yokomen-uchi |
5.1 Seurakohtaiset lisäykset
Seuroissa toimivat seuravalmentajat/graduointituomarit/muut ohjaajat voivat tehdä seurakohtaisia lisäyksiä graduointivaatimuksiin. Lisäykset on tehtävä kirjallisesti ja ne on lähetettävä Koulutusvaliokunnalle tiedoksi.
6. Dan-arvojen tekniikkavaatimukset
Dan-asteissa edellytetään aktiivista leireille osallistumista: vuodessa vähintään 1 pitkä leiri liiton pääsiäis- tai kesäleiri tai 2 vähintään 5. dan-arvoisen opettajan pitämää viikonloppuleiriä.
1.dan
| 200 harjoituspäivää 1 vuosi 1.kyun suorittamisesta. | ||
| taibukiwaza | jowaza jiywaza | |
| waza | kaikki aseettomat tekniikat eri hyökkäysmuodoista | suwariwaza, hanmihandachiwaza, tachiwaza, ushirowaza |
| taninzudori | futaridori | vähintään 2 paikaltaan katate-ryotedori, muuten vapaasti liikkeestä, hyökkäykset erilaisista ote- ja lyöntimuodoista. |
2.dan
| 400 harjoituspäivää 2 vuotta 1.dan suorittamisesta, opetuskokemusta vähintään 20 harjoitusta, seuralta todistus liitteeksi graduointi-ilmoittautumiskaavakkeeseen | ||
| taibukiwaza | tantodori | 5 kpl lyönneistä 2kpl paikalta edestä 2kpl paikalta takaa |
| waza | kuten 1.dan | |
| kaeshiwaza | ikkyo | 2 erilaista |
| nikyo | 2 erilaista | |
| iriminage | 2 erilaista | |
| taninzudori | sannindori | vähintään 2 paikaltaan, muuten vapaasti liikkeestä hyökkäykset erilaisista ote- ja lyöntimuodoista. |
3.dan
| 600 harjoituspäivää 3 vuotta 2.dan suorittamisesta | ||
| taibukiwaza | jodori | 5 kpl |
| tachidori | 5kpl | |
| waza | kuten 2.dan | |
| kaeshiwaza | sankyo | 2 erilaista |
| shihonage | 2 erilaista | |
| kotegaeshi | 2 erilaista | |
| taninzudori | sannindori | paikaltaan väh. 2 tekniikkaa |
| yonindori | liikkeestä |
4.dan
| 600 harjoituspäivää 3 vuotta 3.dan suorittamisesta | ||
| Erikoishuomio kiinnitetään jiyuwazan suorittamiseen |
5. dan
| 1000 harjoituspäivää 5 vuotta 4. danin suorittamissta | ||
| 5.danin myöntää Hombu Dojo Suomen Aikidoliiton ja/tai Shihan-arvoisen opettajan ehdotuksesta. Ehdotuksen 5.danin myöntämisestä Suomen Aikidoliitolle voi tehdä jäsenseura ja/tai Koulutus/Tekninen valiokunta. |
7. Kyu- ja dan-arvojen tekniikkavaatimuksiin liittyvät asetekniikat
7.1 Vaihtoehto 1
3.kyu
| bokken | kihon suburi | shomen-uchikomi |
| kirigaeshi | ||
| menuchi-tsuki | ||
| shihogiri |
2.kyu
| jo | kihon suburi | 20 kpl |
1.kyu
| jo | kata | 13 |
| 22 | ||
| 31 |
1.dan
| bokken | awase-ho | 7 kpl |
| jo | awase-ho | 8 kpl |
2.dan
| bokken | kumitachi | 5 kpl |
| jo | kumijo | 7 kpl |
3.dan
| bokken | kumitachi henkawaza | 20 kpl |
7.1 Vaihtoehto 2
- kahden kepin tekniikoissa tulee näyttää myös uken osuus
5.kyu
| bokken | suburi | shomen-uchi |
| tsuki | ||
| shomen-uchi - tsuki | ||
| yokomen-uchi | ||
| jo | suburi | choku tsuki |
| gyaku tsuki | ||
| kaeshi tsuki (renzoku, mae, ushiro) | ||
| honte uchi (renzoku, mae, ushiro) | ||
| gyakute uchi (renzoku, mae, ushiro) | ||
| menuchi - tsuki (renzoku, mae, ushiro) |
4.kyu
| nagella bokken tai jo | aihanmi katatedori | nikyo |
| sankyo | ||
| iriminage |
3.kyu
| sandan-uchi | ||
| nagella bokken tai jo | gyakuhanmi katatedori | ikkyo |
| nikyo | ||
| bokken-bokken, bokken-jo | shomen-uchi | shihonage |
2.kyu
| nagella bokken tai jo | aihanmi katatedori | uchikaiten iriminage |
| uchikaiten sankyo | ||
| uchikaiten kotegaeshi | ||
| uchikaiten udekimenage | ||
| bokken-bokken, bokken-jo | shomen-uchi | nikyo |
| sankyo |
1. kyu
| nagella bokken | katadori-menuchi | ikkyo |
| nikyo | ||
| sankyo | ||
| udekimenage | ||
| kokyonage | ||
| bokken-bokken, bokken-jo | katadori-menuchi | ikkyo |
| nikyo | ||
| kotegaeshi |
1.dan
| - ase- ja vartalotekniikoiden välinen yhteys | ||
| bokken-bokken, bokken-jo | shomen-uchia vastaan | 5 kpl, erilaisilla aluilla |
| tsukia vastaan | 2 kpl, erilaisilla aluilla |
2.dan
| - osattava vartalotekniikoiden atemipaikat sekä vastaavat paikat asetekniikoissa - uken roolissa edistyneemmät muodot | ||
| bokken-bokken, bokken-jo | tsukia vastaan | 5 kpl, erilaisilla aluilla |
| yokomen-uchi + gyaku-yokomen | 3 kpl |
8. Graduoijalisenssit
KYU-arvojen graduoijalisenssit
| - Aikidoliiton hallitus voi myöntää koulutus/teknisen valiokunnan esityksen pohjalta sopivaksi katkomalleen henkilölle A-, B-, C- tai D-lisenssin - Hakijan tulee toimia säännöllisesti aikido-ohjaajana. - Oikeudet saatuaan henkilön tulee toimia graduoijana. - Graduoijalisenssiä on haettava liiton asettamaan aikarajaan mennessä. - Vuodesta 2002 lähtien uusien graduointituomarien tulee suorittaa Aikidoliiton hyväksymä graduointituomariseminaari | |||
| Lisenssi | Korkein vyöarvo, jonka voi myötää | Vaatimukset lisenssin saamiseksi | Lisenssi voimassa |
| A | 1. kyu | 3. dan B-lisenssi väh. 1 vuoden | Vuoden |
| B | 2. kyu | 3. dan C-lisenssi väh. 1 vuoden | Vuoden |
| C | 3. kyu | 2. dan D-lisenssi väh. 1 vuoden | Vuoden |
| D | 4. kyu | 1. dan väh. 1 vuoden | Vuoden |
Seuravalmentajalle, aluevalmentajalle ja liittovalmentajalle lisenssi myönnetään edellisestä poiketen toimiajaksi.
Juniorikyu-arvojen graduoijalisenssit
| - Seuran hallitus voi myöntää sopivaksi katsomalleen henkilölle E- tai F-lisenssin. - Seuran hallitus ilmoittaa aikidoliittoon määräpäivään mennessä ne henkilöt, joille seuran hallitus on myöntänyt lisenssin | |||
| Lisenssi | Korkein vyöarvo, jonka voi myötää | Vaatimukset lisenssin saamiseksi | Lisenssi voimassa |
| E | 4. kyu | 2. kyu täyttänyt 18 V | Vuoden |
| F | 7. kyu | 3. kyu täyttänyt 18 V | Vuoden |
Dan-arvojen graduoijaoikeudet
Vain Aikido Hombu Dojon nimeämät henkilöt saavat graduoida Suomessa dan-arvoja.